Mulla on ollut tuolla töissä nyt opiskelija seitsemän viikkoa. Tänään oli hänen viimeinen päivänsä. Todella suloinen ihminen! En ole mikään kauhean ohjaus-fani (vaikka ammattini ohjaaja onkin:-D), toisin sanoen tykkään enemmän touhuta itsenäisesti kuin samalla perehdyttää, mutta toki jos perehdytän olen ystävällinen ja huomioiva ja yritän tehdä hommani mahdollisimman kunnialla. "Työurani" aikana mulla on ollut kaksi opiskelijaa ja kummaltakin olen saanut positiivista palautetta ohjaamisestani. Se on kivaa kuulla, koska yritänkin panostaa siihen perehdyttämiseen. Yritän olla läsnäoleva, mukava, rento ja huomioonottava. Toisaalta molemmat opiskelijani ovat kyllä olleet erittäin kivoja ja oppimishalukkaita tyyppejä, joiden kanssa on helppo tulla juttuun.
Tänään lopettaneen opiskelijan kanssa halasimme lähtiäisiksi. Itseasiassa halasimme kolmesti. :-D Ensin kun annoin hänelle työpaikkamme pienen muistamisen, sitten hänen antaessaan meille pienen muistamisen, ja sitten vielä sanoessamme heipat. Oijoi, tuntuu melkein haikealta.
Pääsin kolmelta kotiin. Nyt olen siivonnut, tuoksuu puhtaalta. Eilen ylitin itseni ja leivoin lime-juustokakun, johon laitoin myös dajm-murusia. En juurikaan ikinä leivo ja mietinkin kaupassa ostoksia kerätessäni, että onko tässä mitään järkeä. Aineksiin meni joku kaksikymppiä... Kallis hinta kaakkelsonille. Oli kuitenkin ihan kivaa leipoa, olen joskus ennenkin tehnyt juustokakkua ja niitä on leipomiseksi mukavaa tehdä, kun ei ole lässähtämisvaaraa. Ei kun kakku yöksi hyhmettymään ja aamulla heräsin kerrankin suorastaan innokkaalla mielialalla kellon soidessa 05:35, kun halusin päästä maistamaan onnistuiko. Nytkin himoitsen kakkua, muta käyn kuitenkin ensin kaupassa ja rahaa nostamassa, niin saan sitten vain käpertyä kotiin hyvän kirjan (Lisa See: Pionin rakkaus), kakun ja ihanan koti-illan pariin.
Huomenna lähdemme Villen kanssa Tallinnaan! Jee! Harmi että on luvattu sadetta, mutta niin on ollut joka kerta kun olemme olleet yhdessä Tallinnassa. Tai viimeksi ei ollut, mutta silloin meille tulikin kamala megariita, joka jatkui vielä kotona. Joten ehkä huono sää virvoittaa paremmin lempeämme...
Nyt sinne kauppaan ennen kuin vallan väsähdän. Moi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?