lauantai 22. kesäkuuta 2013

Tasapaino tässä kaikessa

Taas ihana hidas aamu, pitkään nukkumista, vielä pidempään lähekkäin köllöttelyä, rauhassa aamupalaa, kaikki rauhassa. Ihmettelimme, miksei tällaisia aamuja ollut vanhassa kodissa ja syynä taisi olla se, etten oikein viihtynyt kotona vaan ponkasin aina salille. Täällä uudessa kodissa on hyvä viettää leppoisan pulleron elämää, hiiteen salit ja kuntolenkit.

Olen miettinyt vauvaa ja keskiviikkoista, sitä millainen nainen olen ja millainen äiti minusta tulee. Sitä miten voin pelätä kaikki maailman pelot ja kaikki voi mennä hyvin, tai voi olla menemättä, mutta ajatukseni eivät siihen vaikuta. Olen miettinyt niin että päätä särkee. Pidän itseni touhukkaana etten miettisi niin paljon.

Ja samalla... Tunnen kädelläni vauvan pään, tai pepun, jotain kovaa työntyy navan kohdalta, ja ei voi kuin olla onnellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitäs mietit?