Voi voi mikä kirjoitustauko! Voi voi mitä kuulumisia ja tapahtumia, ja minun nykyisellä hataralla muistillani kuinkahan tulee kerrotuksi. Nakke heräsi aamulla kello 04:30 (!!) virkeänä kuin peipponen, ja epätoivoisten tassutteluyritysten jälkeen nappasin tytön kainaloon, jolloin nukuimme pätkissä ehkä jonkun 45 minuuttia. Tästä tulee piiiiitkä päivä. Tänään tarvitaan kahvia, paljon kahvia. Taivaalle kiitos ensi yönä ja huomisaamuna saan nukkua, kun on Villen vauvavuoro.
Vappu on ollut minulle aina melko yhdentekevä juhla ja tuntuu, että monelle suomalaiselle se on vain syy vetää pää täyteen ja käyttäytyä kuin dorka. Ei minun palani kakkua, siis. Paitsi tänä vuonna, kun tarjoutui yllättävä mahdollisuus lähteä itsekin vetämään päätä täyteen (heh) ja ihmettelemään kaupungin vappuhulinoita. Saatiin nimittäin Villen täti meille lapsenvahdiksi. Meillähän ei pahemmin lapsenlikkakandinaattja täällä Helsingissä ole, mutta nyt kun olemme vähän uudelleen lämmittelemässä suhdetta tuohon sukulaiseen toivon, että häntä voisi joskus muulloinkin pyytää avuksi. Sen verran virkistävää oli vähän pyörähtää ulkona kaksin oman ukkokullan kanssa.
Ennen illan radalle lähtöä kävimme päivällä koko perheen voimin parilla kirpputorilla. Ostettiin keraaminen amppeli takapihalle, silkkihuivi mulle ja Aku Ankan taskukirja Villelle. Kotiin päästyämme Ville alkoi istuttaa siemeniä multaan (onneksi vältyitte vitseiltä, miten ihmistaimenen siemeniä löytyy omasta takaa, heh heh :-D ) ja kyllä nyt kelpaa odotella satoa! Minä olin edellisenä päivänä ostanut torilta orvokkiamppelin ja piha on nyt aika kivan näköinen. Saatiin muuten paaaaljon huomiota taas Naken kanssa amppeli- ym. ostoksilla pyöriessämme, kun useat vieraat ihmiset tulivat ihmettelemään ja ihastelemaan pikkuista Nakkeani kantorepussa. Naken koko herätti ihmetystä, eräidenkin rouvien tuntui olevan mahdotonta uskoa tyttöäni kahdeksankuiseksi. Yksi kuuden lapsen isä sanoi, että "ne on tuossa vaiheessa vielä kivoja, sit menee hirveeksi". No kiitos rohkaisusta!
Takaisin vappuun, Villen tädin tultua grillasimme ja söimme oikein pitkän kaavan kautta kuulumisia vaihtaen. Olin päivällä tehnyt valmiiksi perunasalaatin ja fetasalaatin ja sitten oli nakkeja, makkaraa, maissia, halloumia ja hyvää tuoretta leipää. Jälkkäriksi kahvia, munkkia, simaa. Naken nukahdettua suuntasimme Villen kanssa kohti naapurilähiöiden baareja ja kylläpä hujahti muutamat oluseni päähän pitkän tauon jälkeen. Piti ihan käydä pizzalla ennen kotiinlähtöä, että vähän sai kuuppaa selväksi. Puoliltaöin lapsenlikkamme oli vapaa lähtemään kotiin runsaiden kiitosten saattelemana. Sitten ei kyllä kauaa tarvinnut unta odotella!
Seuraavana aamuna lievästi sanottuna väsytti, kun Nakke tillitti hereillä jo siinä kuuden aikaan. Heti saatuani hänet päivän ensimmäisille unille yhdeksältä kävin itsekin nukkuamaan, ja herätessäni oli jo ihan hyvä ja virkeä olo. Päivällä lähdettiin koko perheen voimin Hakaniemeen vapputoria ihmettelemään. Bussissa meitä ihmeteltiin, kun Nakke oli taas repussa ja parinkin eri henkilön toimesta taivasteltiin, että voiko oikeasti olla jo kahdeksan kuukauden ikäinen tyttö... Yksi vähän vapputunnelmissa oleva mies epäili viikon ikää. Viikon! Hän tosin kysyi myös "onko se poika", mikä oli ehkä vähän hölmö havainto vaaleanpunaiseen ja punaiseen pukeutuneesta tyypistä.
Torilla esiintyi Miljoonasade, joilla kyllä oli aika hyvä meno! Olisimme varmasti viihtyneet pidempäänkin, ellei olisi ollut niin hyinen merituuli joka tunkeutui luihin ja ytimiin ja vähän laski fiilistä. Kierrettiin äkkiä kojut, minä ostin metrilakua, tapasimme sattumalta työkaverini ja sitten suunnattiin Hämeentielle yhteen piskuiseen pizzapaikkaan. Pizza puoliksi ja lämpöä kylmettyneeseen kroppaan, kyllä kelpasi. Naken kanssa on kiva käydä oikeastaan missä vain, kun hän vieraissa paikoissa tykkää vain istua sylissä, olla vain. Hermoromahdukset, maailmanlopun itkut ja mulla on tyyyyylsääääää! -kitinät säästetään sitten kotimökin seinien sisään...
Kotona ei ehditty kauaa vanheta, kun vanhempani ja siskoni tulivat kylään. Ilta hujahti kuulumisia vaihtaessa ja grilliruokaa pupeltaessa. Naken mentyä nukkumaan käytiin äitin kanssa juoksemassa, ja sitten olikin ihana ottaa lasi viiniä ja nuokkua sohvalla telkkaria katsellen. Seuraavana aamuna Nakke heräsi taas tyylilleen ominaisesti varhain, mutta äiti sitten haki hänet ja saatiin Villen kanssa vielä vähän jatkaa unia. Tekikin hyvää, kun olin yöllä joutunut valvomaan, ensin Naken itkeskelyn takia, sitten Winstonin Kusipää-kissa kiertueella -show:n vuoksi. Kiertue alkoi sänkyni vieressä maukumisella, ovien lykkimisellä auki, huipentui kovaääniseen oksentamiseen makkarimme kynnykselle, jatkui suvantovaiheen jälkeen tappavan hajuisten kakkojen vääntämisellä ja loppununmerona sisälsi vielä yleistä kolistelua alakerrassa. Bravo bravo bravo, estradi otettu onnistuneesti haltuun! Olin niin kiukkuinen että kesti hyvän tovin päästä takaisin uneen, ja sitten kuuluikin pinnasängystä VÄÄ...
Aamuhommien jälkeen lähdimme äitin, siskon ja Naken kanssa Vantaalle vahinkotavarakeskukseen ja Prismaan. Hohdokasta, I know. Ugelit lähtivät autokaupoille. Sillä aikaa kun me naiset saimme hyvän liikunnan parin tunnin kävelyllämme ja teimme kaikki kivoja vaatelöytyjä (ostin kahdet farkut! Ne mahtuivat! Hurraa, hurraa! Läski sulaa!) ostaa päräytti Ville meille auton. Nyt kelpaa! Vanha oli sen verran ruosteinen ettei olisi enää läpäissyt seuraavaa katsastusta, ja onhan se Nakenkin kannalta kiva että on vähän uudempi ja turvallisempi menopeli. Saimme vanhasta vaihdossa 600 euroa, mikä on satasen enemmän mitä vuosi sitten siitä maksoimme. :-D Pitää joku päivä käydä koeajelulla. Ei yhtään kiinnostaisi opetella kaiken maailman nipukoia ja napukoita, vanha auto oli niin tuttu. Vaikka äkkiähän tuo uusikin tutuksi tulee.
Autokauppojen jälkeen kävimme porukalla Malmilla ravintola Hollywoodissa syömässä. Voin suositella tuon yhden käynnin perusteella. Siisti paikka, mukava henkilökunta, melko edulliset hinnat. Syötiin kaikki pizzaa, Villen ja mun kolmas peräkkäinen pizzapäivä... Nakke-murunen nukkui vaunuissaan koko aterian ajan. Kotiin päästyämme perhe lähti kahvin jälkeen kotimatkalle, Ville hävisi rakkaan autonsa luokse ja minä touhusin Naken kanssa iltahommat. Sitten vielä 45 minuutin hölkkä illalla ja kyllä sänky kutsui. Huomenna menen ehkä aamuvuoroon töihin, pomo ilmoittaa tänään onko tarvetta. Olisipa! On ollut niin vauhdikkaita päiviä että koti tuntuu tylsältä, haluan lisää menoa ja meininkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäs mietit?