maanantai 21. syyskuuta 2015

Syksyinen maanantai

Olen hullun rakastunut vauvaani. Hän on niin ihana, sileäihoinen, rauhallinen, iloinen, söpö söpö söpö! Tahtoisin halata hänet ruttuun, nuuhkutan vauvantuoksua itseeni, pussaan pyöreät posket lommoille. Kirjoitin ensin ajatuksissani mustelmille. :-D


Lähden huomenna tyttöjen kanssa vanhemmilleni, Ville tulee loppuviikosta perässä. Nukkumahommat mietityttävät, saanko Naken iltaisin nukahtamaan yksin, osataanko nukkua kaikki samassa huoneessa. Muuten on ihanaa päästä maalle, rauha ja hiljaisuus, Nakelle tilaa juosta ja touhuta ja tehdä luontoretkiä.


Olen nähnyt nyt paljon ystäviäni. Viime viikolla karistin peräti kahdesti kodin pölyt yltäni ja näin ihania naisia kaupungilla hyvän ruoan merkeissä. Eilen Villen täti kävi meillä ja tänään olin ennen Villen töihin menoa ystäväni luona lähikunnassa. Hyvä pitää itseni liikkeessä, ympäröidä naurulla ja puheella ja ystävällisillä naamatauluilla, ettei syksy pääse iskemään kynsiään.


Varattiin Villen kanssa matka Barcelonaan vuoden päähän. Nyt, kun olen niin kiinni vauvassa ja pienet hölkkälenkkini ovat ainoat eroaikamme, tuntuu hullulta että vuoden kuluttua olisin kypsä olemaan erossa hänestä aivan toisessa maassa. Nyt koko ajatus kauhistuttaa, pistää rutistamaan ja oikein imppaamaan ihanaa vauvantuoksua, minun vauvani.

2 kommenttia:

  1. Moi! Vautsi, sä oot taas tapasi mukaan hyvin liikkeessä. Kiva, että oot päässyt tekee paljon asioita ja näkemään kavereita muuallakin kuin omassa kotona. Ja reissuunkin, vau!

    Kivaa mummolaa!

    K

    VastaaPoista
  2. Kiitos hyvän mielen kommentista! :)

    VastaaPoista

Mitäs mietit?